Museokaupat ovat minulle kuin suklaata. Herkkua, jolle ei pysty sanomaan ei. Vielä en ole yhdestäkään lähtenyt ilman muistoa. Käsintehdyt pienet (ja suuret, mutta niitä ei lompakko usein kestä) design korut ovat heikkouteni. Sellainen heikkous, joka ilahduttaa ostohetkellä, hullaannuttaa kotona pakettia avatessa ja ilahduttaa pitkin elontietä sitä ihanaa arkea. Aina kun on juuri sen korun vuoro killua kaulassa, roikkua ranteessa, helista korvissa tai pyöriä sormessa, nousee hymy huulille ja mieliin muisto mukavasta päivästä ja sen kertaisesta ihanasta museoseurasta.

Museokauppa on sellainen heikkous, josta en opettele pois.

Jo verkkosivujen nimi oli koruoston enne. Minä ja nämä läpinäkyvät salmiakit kuuluimme yhteen: www.youcompleteme.fi

“ DO WHAT MAKES YOU HAPPY.
BE WITH WHO MAKES YOU SMILE.
LAUGH AS MUCH AS YOU BREATHE.
LOVE AS LONG AS YOU LIVE “

Eikä korun nimikään Lush, saanut perääntymään: mikäs sitä ollessa kukoistava ja seksikäs.

…ja mistä kaikki sai alkoikaan. Anu Pentikin Kolme tilaa -näyttelyvierailusta tietenkin. Eikä yllätys dinnerikään jäänyt elämyksistä unhollan.