Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa
Tämä esitys on enemmän kuin loistava! Kysy siskoilta -esitys Turun kaupunginteatterissa oli yhtä ilotulitusta, iloa ja energiaa, kipua ja raivoa, armollisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se oli kyyneliin kirvoittavia koskettavia tarinoita ja nauruun, iloon sekä huumaavaan rumputanssiin houkuttelevia kohtauksia.
”Kaikki lähti halusta ottaa haltuun omat lähestyvät vaihdevuodet, mutta kokemuksellista tietoa aiheesta ei silloin vielä ollut”, avaa esityksen syntytarinaa näytelmäkirjailija ja ohjaaja Satu Rasila.
Vaihdevuodet käsitellään kyllä, mutta niin on esillä koko naiseuden upea ja kivuliaskin elinkaari. Raikkaalla ja rempseällä tyylillä, pilke silmäkulmassa lauotaan totuuksia ja kuvaillaan naiseuden tunnekirjoja niin, että yhteenkuuluvuuden tunne ja vertaistuen voima saavat katsojat katsomaan naiseuden koettuja haasteita uudesta näkövinkkelistä. Huumorin kepeydellä kohdataan ilot ja surut, ilman vähättelyä, totuudenmukaisesti.
Kysy siskoilta on kuin naiseuden oppitunti ja armollisuutta ammentava kyltymätön lähde. Siksi tämä esitys pitää nähdä ja kokea tärkeimpien kanssa: aikuisuuteen astuvan tyttären, siskoystävän, äidin tai sen lempi-tädin kanssa.
SISKOYSTÄVYYDEN MÄÄRITELMÄ
”Siskoystävyys ei katso ikää eikä elämäntilanteiden samankaltaisuutta, sillä kuten biologisiakaan siskoja, myöskään ystäväsiskoja ei yhdistä samankaltaisuus. Siskona oleminen tarkoittaa erityistä sidosta toiseen ihmiseen, luottamuksellista, lohdullista, suorapuheista, syvällistä, tunteikasta, salaliiton kaltaista, naurunkohtauksien täyttämä, syvää yhteyttä. Lojaalia ja lujaa ystävyyttä. Olkoon tämä esitys siskoystävyyden ilojuhla, sillä yhdessä riemuitsemisen ja liikuttumisen tilaksi se on rakennettu…” kertoo käsikirjoittaja, ohjaaja Satu Rasila ja on todellakin onnistunut tavoitteessaan. Välillä me siskoystäväni kanssa naurettiin mainiot vatsajumpat ja ajoittain pyyhittiin koskettuneina silmäkulmasta kyyneleitä. Me imettiin tarinoista tunteita ja syvyyttä ja peilattiin niitä omiin ja ystäväpiirimme kokemuksiin.
Vahva, voimauttava tunnelma oli käsinkosketeltavaa koko esityksen läpi. Viimeistään rumputanssi ’Peilit on perseestä’ -teemalla sai ujoimmatkin lyömään rytmiä niin käsien kuin jalkojenkin avulla. Se oli – jos ei paras, niin vähintäänkin mieleenpainuvin ja voimaannuttavin kappale. Näytöksen mittaan nautimme useista nasevista ja osuvista sanoituksista ja rytmikkäistä esityksistä ja muun muassa solmimme vatsarauhanjulistuksen. Tiedätkö mistä siinä on kyse?
VÄLIAJALLA
Väliajalla ihan parasta tekemistä on bongailla tuttuja. Ihan joka kerta löydän teatterivieraista tutut kasvot ja pääsen vaihtamaan muutaman sanan. Minglaus on hauskaa. Lämpimiä kohtaamisia näytösten väliajalla on koettu useampikin, joista lyhyenä, mutta mieleenpainuvimpana Wilman tapaaminen pitkän someystävyyden jälkeen ensimmäistä kertaa ihan livenä.
Ja tietenkään en koskaan jätä väliskumppaa tai kahvia ja leivosta nauttimatta. Väliaikaherkut kuuluvat asiaan. Muutaman kerran olen kulkenut kahvikupin kanssa etsien sopivaa kaidetta asettaa juoma ja leivos käsistä nautinnon ajaksi, mutta nykyään teen kaikkeni välttääkseni tätä. Väliaika on liian lyhyt paikan etsimiseen ja herkuttelun nautinto merkittävästi pienempi, jos tarjoilujen kanssa pitää taiteilla. Sinänsä seisominen ei haittaisi, kun onhan sitä juuri istuttu. Siispä, jos olen unohtanut tehdä varauksia ennakkoon, riennän heti saatuani takin narikkaan väliaikatarjoilutiskille ja varaan pöydän ja tilaan tarjoilun.
ESIINTYJÄT
Väliajan jälkeen oli ilo taas palata punaisille penkeille kuuntelemaan esiintymislavalla laulavia ja esiintyviä huikeita ammattilaisia. Näihin seitsemän naisen roolitukseen on onnistuttu taitavasti valitsemaan koko naiseuden edustajien laaja kirjo eri ikäluokista ja persoonista.
Kysy siskoilta musiikkiteatteriesityksessä tarinoi huikea näyttelijäkaarti, jolla on mahtava kyky myös loistaa nuotillisissa osioissa. Rooleissa olivat Anna Victoria Eriksson, Susanna Haavisto, Linda Hämäläinen, Pauliina Saarinen ja Eija Ahvo. Lyömäsoittimille ja bassolle antoi kyytiä muusikko Sara Puljula ja pianon koskettimilla tanssii Anna-Mari Kähärän sormet. Wau!
SEURAAVAT NÄYTÖKSET
🧨Älä jätä tätä näkemättä🧨. Lupaan, että reissu Turkuun tämän elämyksen pariin on kaikkien ponnistelujesi arvoinen. Syksyksi on luvassa neljä näytöstä, joten saman tien varaamaan lippuja! Kysy siskoilta on silkkaa dynamiittia!
Enkä jättäisi lippujen ostoa viime tippaan. Tiedän, että olemme nykyään niin arkoja ostamaan lippuja tapahtumiin merkittävästi etukäteen, kiitos korona-ajan etenkin teatteria ravisuttavien rajoitusten. Aika totutti meidät varautumaan epävarmaan – eihän sitä koskaan tiedä mitä tuleman pitää. Tässä kohdassa riski on kuitenkin varmasti sen arvoinen. Jos jotain kävisi, etkä vaikkapa nuhanenäisenä syksyllä paikalle pääsisi, aina voi ilahduttaa ystävättäriä lipuilla. Ottajia tähän näytökseen löytyy kyllä!
Ja kuitenkin, todennäköisempää on, että kaikki menee hyvin ja se paras tapahtuu: teatteri-ilta on edessä ja istut noilla Turun Kaupunginteatterin punaisilla samettipenkeillä odottamassa esityksen alkua, tietäen, että olet juuri oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja energisoivan elämyksen edessä.
Kysy siskoilta on sykettä ja sydäntä. Voimaa ja valtaa! Huumoria, totuuksia ja tarinoita. Se on naiseuden ylistys kaikessa sen monimutkaisuudessaan. Kyllä on ihana olla nainen – hormoonihuuruista huolimatta!!!! Me olemme elämän suola, valloittava valo ja ihastuttava ilo kaikessa monimutkaisuudessamme. Mitä maailma olisikaan ilman meitä, ihania, upeita naisia! Eläköön naiset ja naiseus! Eläköön SISKOT!
Ja kiitos Katri, että sain kokea tämän elämyksen juuri sinun vierelläsi. Tämä on taasen yksi uusi katkeamaton sidos meidän syvälle sielunsiskoudellemme ❤️
P.S. Jos olet jo käynyt tämän katsomassa, kommentoi alle mitä pidit! Saadaan epäilijöillekin vahvistusta, ettei tätä kannata jättää väliin ja mahdollisimman moni ehtii kokea Kysy siskoilta -elämyksen. Vaikka olen nyt hehkuttanut esitystä ylimpään, tiedän ettet pety. Et millään vain voi.
