Ostin mustat farkut. Ne sujahtavat jalkaan ja tuntuvat todella mukavilta päällä. Muutaman käyttökerran jälkeen pidän niistä vielä enemmän. Istuvuus vain paranee ja niihin on helppo yhdistää asusteita ja yläosaa.

Tarkoitus on hakea toinen pari. Ihan vain varaksi. Senkin takia, että vähän parempaan tilaisuuteen olisi pakasta vedettävät versiot käytössä.

Nämä housut ovat vaatekaapin perustuote. Tällaiset istuvat mustat joustavat farkut ovat vain jo jonkun aikaa puuttuneet kaapistani. Niiden ostaminen on sietämätöntä, sovitus niin työlästä ja osumat harvassa. Huonosti istuvia on kyllä ollut. Samoin mokkaset ja nahkaiset, mutta nyt löysin arkeen ja työhön farkut, joihin on vaivatonta yhdistää yläosa kuin yläosa. Lyhyt tai pitkä helmainen pusero. Tiukka tai löysä paita. Kaikki käy, kun alaosana on istuvat housut. Ja väri – musta – ikuinen klassikko, johon voi liittää värin kuin värin. Ja valkoisen.  

Koska hintalappuun printattu euromäärä oli huomattavan edullinen, syntyi pelko pesun jälkeisestä ajasta. Kun halvalla saa, ei välttämättä laatua tule kaupan mukana.  Venyykö ja vanuuko materiaali, vai vedänkö koneesta harmaaksi haalistuneet stretch farmarit?

Vielä en ole uusia lempifarkkujani pessyt. Myönnetään, vähän hirvittää. Mutta kuin pyynnöstä, universumi (tai ainakin Anna-lehti) lähetti minulle vinkin ja ohjeet värinpitävään pesuun.

Anna-lehden artikkeli vastaan mieltäni askarruttaneeseen ja tarjosi helpotusta huoleen. Artikkeli ESTÄ HOUSUJEN KULAHTAMINEN TÄLLÄ KIKALLA tuli luettua kiitollisuudella:

Viinietikasta apu!  Ohjeen mukaan viinietikalla farkut pitävät värinsä paremmin pesussa. Mutta kuka kertoisi, miten annostella?

Lue myös: citybloggari muuttaa maalle