Huhtikuussa tänä vuonna valittiin kansanedustajat vaalikaudelle 2019–2023. Kahdestasadasta valitusta kansanedustajasta naisia oli 92, mikä oli enemmän kuin koskaan. Yksi heistä oli Arabianrannassa perheineen asuva 36-vuotias Mai Kivelä. Vasemmistoliitto teki menestyksekkään kampanjan keräten yli 250 000 ääntä ja lisäsi edustajapaikkojaan neljällä. Kivelän ansiokas henkilökohtainen potti oli 6790 ääntä ja sillä avautui merkittävä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuus Mai Kivelälle.
EDUSKUNTAVAALIT 2015 ANTOI VAHVISTUKSEN PARLAMENTTAARISEN VAIKUTTAMISEN POLULLE
Mai Kivelälle puoluepoliittinen ura ei ollut itsestäänselvyys. Puoluepolitiikka ei suoraan toimintaan tottunutta, pitkään järjestötoiminnassa ja kansalaisaktiivina toiminutta Kivelää juuri kiinnostanut. Opiskeluaikana Kivelä viettikin vuodesta enemmän kuukausia metsäasemilla ja Greenpeacen laivoilla, kuin kotona. Suora toiminta oli Kivelälle mielekäs tapa vaikuttaa, mutta pikkuhiljaa häntä alkoi tympimään se, että parlamentaarinen järjestelmä oli asioiden etenemisen suurin hidaste. ”Vahvistui ajatus, että se on kuitenkin se paikka, missä eniten tarvittaisiin toimia”, kertoi Kivelä. ”Ilmastonmuutos oli asiana konkreettinen. Tuli tunne, että ihmiset haluavat todella toimia ja tiedemaailmailmalla on tarjolla teknisiä, toimivia ratkaisuja mutta sitten meillä on poliitikot, jotka puhuvat jostain ihan muusta. Ilmastonmuutos ei ollut politiikassa niin korkealla agendalla kuin itse ajattelin, että sen pitäisi olla.”
Myös työ Vasemmistonuorien pääsihteerinä vahvisti ajatustahakeutua Arkadianmäelle: ”Sitä päätöstä edelsi tietenkin se, että oli muiden tuki ja että minua pyydettiin ja kannustettiin lähtemään ehdolle.”
Kivelä oli ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdokkaana vuonna 2015. Hän sai ääniä yli 4600, joka on ensikertalaiselle paljon. Henkilökohtainen äänimäärä olisi riittänyt edustajan paikkaan, mutta vaalitavan takia vuoden 2015 eduskuntavaaleista ei työpöytää vielä Kivelälle eduskunnasta.
Huikean kampanjan tehnyt Kivelä oli erittäin tyytyväinen äänimääräänsä: ”Ensimmäiset vaalit kertovat, että onko sisäänpääsy yhtään realistista. Kun yhden kerran vaalit meneväthyvin, niin siinä on suuri kannuste ja muut myös toivovat, että lähtee seuraavankin kerran ehdolle puolueessa. Vaikka ei ollut tunnettu poliitikko, minulla oli kuitenkin oman toiminnan kauttajo laajaa näyttöä, osaamista ja kokemusta vuosien työn kansalaisjärjestöissä jälkeen.
UUSI YRITYS 2019
”Minua vähän pelotti näiden vaalien jälkeen, että olenko henkilökohtaisesti onnettomampi, jos työ on kovin raskasta. Kansalaisjärjestöissä työ voi olla henkisesti helpompaa, kun on enemmän omanmielisten kanssa tekemisissä. Mietitytti, että kuinka ison kompromissin tässä tekee oman hyvinvoinnin suhteen.”
Pelko on kuitenkin osoittautunut turhaksi ja työ Arkadianmäellä on alkanut vauhdikkaasti ja menestyksekkäästi: ”Olen positiivisesti nyt yllättynyt ja olen ollut tosi innoissani uudesta työstäni. Oli oikeastaan hyvä, että oli niin varautunut fiilis, niin on voinut positiivisesti yllättyä astioista.”
Mai Kivelä hehkuttaa, että kevät onnistui odotusten mukaisesti ja kaikki ne tavoitteet, mitä asetettiin, myös saavutettiin: ”Me saatiinvaalivoitto, onnistuttiin pääsemään hallitukseen ja me saatiinsellainen hallitus, joka teki sellaisen hallitusohjelman, jossa on kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet. ” Henkilökohtaisestikin Kivelän alku on sujunut tavoitteiden mukaisesti: ”Pääsin hallitusneuvotteluissa juuri siihen ykköspöytään, jossa minulle tärkeistä asioista neuvoteltiin. Hallitusneuvotteluissa oleminen oli minun puoluepoliittisen polkuni hienoin hetki. Koko neljän vuoden ohjelma kirjattiin ja olin mukana neuvottelemassa, mitä hallitus lähtee tekemään.”Myös Mai Kivelä oma henkilökohtaien ykköstoive tulla valituksi ympäristövaliokunnan jäseneksi toteutui ja lisäksi hänellä on varajäsenyys maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
KANSANEDUSTAJA, KANSALAISAKTIVISTI, VEGAANI…
Kansanedustaja, kaupungin valtuutettu, kansalaisaktivisti, feministi ja vegaani. Puuttuuko jotain, Mai Kivelä? Edessäni istuva lämminhenkinen, herkkä, mutta vahvataitoinen Mai pohtii hetken ja sanoo hiukan empien: ÄITI. Äitiys on jotain, mistä Mai ei aluksi halunnut tehdä suurta numeroa. Kivelä koki, että hänen vahvin identiteettinsä on aktivisti-identiteetti. Se on määritellyt osuvasti Kivelää lähes hänen koko elämänsä, ala-asteikäisestä lähtien. Aktivisti-identiteetti on myös johtanut siihen, että elämän edetessä mukaan on kertynyt nuo muutkin luetellut määritteet.
Nyt Kivelä kuitenkin nostaa äitiyden esiin: ”Se on tosi iso osa omaa todellisuutta ja persoonaa”. Mai Kivelän perheessä on puoliso ja kaksi lasta, joista esikoinen on peruskoulun toisella luokalla ja kuopus kahden vuoden iässä. ”Äitiyteen kasvaa vuosien saatossa”, toteaa Kivelä ja jatkaa: ”Minulla oli nuorena äitinä aika pitkään ajatus, että minulla ei ole äiti-identiteettiä. Minä olen minä. Olen aktivisti ja minulla on lapsi, en halunnut yhtään korostaa äitiyttä. Mutta nyt huomaa, että vuosien saatossa on kuitenkin muodostanut äiti-identiteetti. Eikä sitä voi edeskuvitella, mitä se on sitten, kun omat lapset ovat teini-iässä”.
Mai Kivelä haluaisi antaa lapsilleen kaikkien vanhempien tavoin turvallisen ja onnellisen lapsuuden ja toivoo, että jollain tavalla pystyisi suojelemaan heitä maailman pahalta. Samalla Kivelä kokee tärkeäksi, että lasten identiteetti muodostuisi sellaiseksi, että he tunnistavat olevansa moraalisia toimijoita ja että heillä on vaikutusvaltaa ja että he voivat muuttaa maailmaa. ”Lapset eivät ole minun projektejani. He ovat omia itsejään ja kasvattavat myös minua paljon. Se on kahden suuntainen suhde”, toteaa Kivelä. ”Minulla ei pitäisi olla mitään tavoitteita heidän suhteensa. Heidän tehtävinään on löytää heidän elämänsä merkitykset, eikä niin, että ne tulisivat minun sanelemana. Toivon, että heillä on rento ja rakastava lapsuus ja että me voidaan yhdessä ihmetellä maailmaa ja löytää vastauksia.”
Lauttasaaressa lapsuutensa itse viettänyt Kivelä on löytänyt perheelleen kodin Arabianrannasta. Kivelä pitää aluetta ihanteellisena lapsille yhteispihojen ja autottomien leikkialueiden takia. Arabianrannasta Kivelä pääsee myös helposti polkemaan pyörällä töihin ja kaikkialle muualle, missä arjessa liikkuu.
Arabianrannan lähellä oleva meri ja metsä, Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, ovat myös Kivelälle erityisen rakkaita: ”On hienoa, että on kaupunginosa mihin tulee sporakiskot, mutta missä myös on aarniometsää vieressä.” Meri onkin elementti, jolla on iso merkitys Kivelän elämässä ja hän on erityisen iloinen siitä, että Helsingin saaria on avattuvirkistyskäyttöön: ”Olin viime viikolla ensimmäistä kertaaIsosaaressa. Se oli niin upea, että kyyneleet alkoivat valumaan rannalla. Helsingin saaristo on yksi kauneimmista paikoista koko maailmassa.”
LUKEMINEN TÄRKEÄ HARRASTUS
Mai Kivelä elää ruuhkavuosia eikä halua antaa ulospäin kuvaa, että kaikki olisi helppoa: ”Parisuhde kärsii siitä, että on paljon duunia. Jos johonkin asiaan ei ole aikaa, se kärsii. Haluaisin, että minulla olisi aikaa enemmän parisuhteelle ja lepoon.”
Kivelä kokee, että yhteiskuntaamme yksi suurista ongelmista on jatkuva kiire ja riittämättömyyden tunne. ”Minua kauhistuttaa se,että nuoret kasvavat sellaisessa pakahduttavassa olotilassa, jossa koko ajan pitäisi olla ja tehdä jotain. Työelämässä ihmisestä revitään kaikki tehot ja mikään ei riitä.” Kivelä on kiinnostunut löytämään hyviä poliittisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin luoda ’iisimpää’ yhteiskuntaa, jossa ihmiset voisivat olla onnellisempia. Kivelä muistuttaa, että omaa hyvinvointia ei saa aliarvioida ja itselle pitää olla armollinen. Vaaleissa Kivelä on puhunut perustulon puolesta ja kannattaa työajan lyhentämistä.
Ajan puutteen vuoksi Kivelä on joutunut karsimaan harrastuksiaan, mutta kirjallisuudesta hän ei luovu. Koska hänen arjestansa ei tällä hetkellä löydy sellaista aikaa, että ehtisi istuskella fyysinen kirja kädessä, Kivelä kuuntelee äänikirjoja ja podcasteja aina valmistautuessaan lähtöön tai siirtyessään paikasta toiseen. Nyt kuuntelussa on 16-vuotiaan ilmastoaktivistin Greta Thunbergin yhdessä Malena ja Beata Ernman sekä SvanteThunbergin kirjoittama kirja Sydämen asioita – perhe ja planeetta kriisissä.
Lukukokemus on vasta aluillaan, mutta Thunbergin kirja on jo herkistänyt Kivelää kyyneliin saakka. 9-vuotiaana Greenpeaceen liittynyt Kivelä pystyy samaistumaan Thunbergin kokemuksiin ja ilmastoahdistukseen: ”Tuntui tutulta kuvaus, miten jo pienenä on ollut ihan sietämätöntä käsitellä sitä, että meret ja sademetsät tuhoutuvat.”
ILMASTOAHDISTUS KOSKETTAA JO JOKA NELJÄTTÄ SUOMALAISTA
Noin neljännes suomalaisista arvioi potevansa ilmastoahdistusta, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran teettämä kyselytutkimus. Ilmastoahdistuksen syy on Kivelän mukaan se, että meidän nykyinen järjestelmämme on niin valtavassa ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmiset haluaisivat. ”Eihän kukaan halua asua sellaisessa yhteiskuntajärjestelmässä, josta tietää, että se tuhoaa metsät, valtameret ja ilmaston sekä tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet”, toteaa Kivelä ja jatkaa: ”Sellainen henkinen ristiriita aiheuttaa ihmisessä ahdistusta ja sen takia ainoa tapa lieventää ympäristöahdistusta ovat kunnianhimoiset toimetilmastonmuutoksen torjunnassa. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että poliittinen järjestelmä oikeasti tekee asioita tilanteen muuttumiseksi.”
Kivelän painottaa, että on Suomen etu olla ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijä: ”Kaikki häviävät, myös suomalaiset, jos ajattelemme, ettei tehdä mitään. Meidän hyvinvointimme ja työllisyys ei hyödy sellaisesta positiosta. Ilmaston muutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet ovat meille hyväksi myös muilla tavoin. Energiaratkaisut ja liikennejärjestelyt puhtaiksi sekä koulutus sellaiseksi, että se vastaa muuttuvaa tarvetta siihen suuntaan, missä tulevaisuuden työpaikat ovat.”
Mai Kivelälle on itselle päivän selvää ja moraalisesti oikein hillitäomilla teoillaan ilmastonmuutosta: ”Niille ihmisille, joille tämä argumentti ei toimi voi sanoa, että se on myös kansantalouden ja teollisuuden etu, että me olemme niitä, jotka ovat etunenässä kehittämässä kyseessä olevia ratkaisuja.”
VINKIT ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI YKSILÖTASOLLA
Mitä sitten yksittäinen ihminen voi omassa elämässään tehdä ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Mai Kivelä luettelee muutaman esimerkin:
1) Tärkein ja merkittävin teko on vaikuttaa poliittiseen järjestelmään. Helpoin tapa on äänestää niitä ihmisiä, joiden kokee ajavan sitä asiaa, mitä haluaa edistää.
2) Voi myös osallistua taloudellisesti. Antaa rahaa järjestöille, jotka tekevät työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja jotka luovat painetta poliitikkojen suuntaan, jotta he kantavat vastuunsaasioiden edistämiseksi.
3) Esimerkin voima omassa elinpiirissä on tosi tärkeää. Se, miten itse suhtautuu ympäristöasioihin, miten kasvattaa lapset tai minkälaista esimerkkiä näyttää muille. Onko se ihminen, joka sanoo, että onpas kylmää, pakko lentää Thaimaaseen vai onko se ihminen, joka luo merkityksiä jostain sellaisista asioista, jotka eivät ole niin epäympäristöystävällisiä.
Ja lisää vielä konkreettisia tekoja arkeen:
4) Kasvissyönti tai ainakin lihansyönnin vähentäminen.
5) Ekosähköön vaihtaminen
6) Yksityisautoilun vähentäminen. Auton sijaan, kulkee mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä tai pyörällä.
”On aina parempi tehdä vähän kuin ei yhtään. Ja kun on tehnyt vähän, on helpompi tehdä vähän enemmän. Tutkimustenkin mukaan ihmiset ovat onnellisempia silloin, kun he voivat toimia sillä tavalla, mikä heistä itsestään on oikein”, kertoo Kivelä. Elintapojen muuttaminen ekologisemmaksi ei ole luopumista, vaan se on sitä, että itse määrittelee oman elämän reunaehdot ja se voi tehdä hyvin onnelliseksi”, huomauttaa Kivelä.
Mai Kivelä ei saarnaa. Hän näyttää mallia, tarttuu toimeen, tekee osuutensa ja aika paljon enemmänkin.
Tämä artikkeli on julkaistu myös KUOHU kulttuuri- ja paikallislehdessä 3/2019. Sitä on jaettu 20.000 kappaletta Arabianrannan, Toukolan, Kumpulan ja Vallilan alueella suoraan asukkaiden postiluukkuihin ja lisäksi se on ollut jaossa mm. Arabianrannan kirjastossa. Kurkkaa lehteä täältä: KUOHU 3/2019