Ruoka ja ravintolat

Mamma Mariassa ruoka maistui

Menu oli antelias ja jokseenkin aiheutti päänvaivaa, sillä valinnan varaa oli ihan liikaa ja kaikki näytti niin herkullisilta. Salaattia, pastaa, pizzaa vaiko risottoa oli ensimmäinen valinta ja sitten otsikon altakin piti vielä useammasta veden kielelle nostattavasta annoksesta valita se yksi ja ainoa. Vaatisi ainakin kymmenen käyntiä, jotta saisi edes omat mielitietyt maisteltua.

Lahtelaisen ravintola Mamma Marian miljööseen on panostettu. Jo sisään käydessä Italia-tunnelma vyöryi päälle. Sali oli täynnä ruokailijoita ja hetken pidätimme jännityksellä henkeämme, sillä pöytävarausta ei ollut. Taisimme saapua kiireisimpään lounasaikaan ja vapaa pöytä ei ollutkaan itsestään selvyys. Pöytä kuitenkin löytyi ja tämä pieni jännitysmomentti lisäsi entisestään halua Mamma Marian herkkupatojen ääreen.

Alkusalaatti oli italiaisen keittiön tyyliin yksinkertainen. Rapea jäävuorisalaatti oli maustettu sinappikastikkeella ja se tarjoiltiin valkosipuliöljyllä voidellun leipäkolmion kera.

Vaikka pasta-annokset huusivat nimeäni, pakotin valitsemaan annoksen, jota vain harvoin teen itse. Pääruuaksi valitsin tavoistani poiketen risoton. Pastaa ja pizzaa saa useammin ja ne kuuluvat meidän kotikeittiössä niin arki- kuin pikaruuankin kategoriaan.

Annos oli kaunis – ja valtava. Heti kun lautanen laskeutui eteeni, arvasin, etten edes päämäärätietoisesti haarukoiden näkisi lautasen pohjaa. Herkuttelun lopettaminen oli vaikeaa, ja vaikka vatsa oli jo hetken ollut täynnä, makunystyrät toivoivat uutta haarukallista herkkua. Oikeellisesti al denteksi jääneet riisit antoivat napakan suutuntuman. Parmesan juusto, pekoni ja isot kanttarellin takasivat maun.

Tällä(kin) kertaa poistuin paikalta kädessäni dogibägi ja pussissa lupaus herkkuhetkestä vielä risottohuikopalan merkeissä illalla.

Family rules: help each other – be thankful – know you are loved – pay with hugs and kisses – try new things – be happy – show compassion! Perhe & jalkapallo.

Pitäisi käydä ulkona syömässä useammin. Ruoka-annoksen ja ravintolan valinta helpottuisi kun tietäsi, ettei seuraavaan kertaan ole niin tuhottoman pitkää aikaa.

Ravintolakäyntejä rajoittaa muun muassa ’pelko’, että hinta-laatusuhde ei olisi kohdillaan. Mätöstä on niin harmittava maksaa. Eteen tuotu lautasannos pitää olla jotain merkittävästi parempaa, mitä itse osaisi laittaa. Tai jotain sellaista mitä ei viitsi kotona kokata. Elämys!

Gondolin kuljettaja koira ryhtyi kiitokseksi kolikosta soutamaan ja laulamaan O sole mio melkein Pavarotti tasoisesti.

Please follow and like Kristallin kirkkaasti:
0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *