Kazakstan, Matkailu

Lämpimiä kohtaamisia Kazakstanissa

Meillä ei ollut yhteistä kieltä. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – kohtaamisesta tuli sydäntä lämmittävä. Siinä ei sanoja tarvittu, kun silmät puhuivat puolestaan.

 

Tällaisia kohtaamisia oli Kazakstanin matkallani paljon. Ehkä se osaksi johtui siitä, että myös minä olin avoinna ja uteliaana. Yksin matkatessaan jää helpommin hetkeen vieraan kanssa. Muutama sana vaihtuu helpommin, kun on pitkä aika siitä kun on saanut puhetta pulputtaa matkakaverin puuttuessa. On aikaa syventyä.

Johtui se tällä matkalla siitäkin, että kasakstanilaiset ovat lämminhenkisiä ja vieraanvaraisia. Ystävällisiä ja kohteliaita. Vastaanottavaisia ja auttavaisia. Haluavat, että matkaaja viihtyy ja saa mahdollisimman hyvän kuvan heidän kotimaastaan, josta kasakstanilaiset ovat ylpeitä.

Sivukadulla, läheltä hotelliani King Hotel Astanaa, aisti vielä sitä vanhempaa aikaa. Löytyi tämä torimyyjäkin lehtipuun varjosta. Mutta pian, ylittäessä Astanaa halkovan Išimjoen, astuu matkaaja moderniin, upeaan 20 vuodessa kylästä kaupungiksi rakennettuun kaupunginosaan.

Kazakstan-matkasta jäi vahva tunne, että tänne haluan uudelleen. Tällä kertaa seikkailuun vei uskomaton onnenkantamoinen ja kohtalon kuljetus. Pitkä tarina lyhyesti – kutsu IAEA:n uraanipankin (LEUB) avajaisiin!

 

 

 

 

Please follow and like Kristallin kirkkaasti:
0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *